Virheelliset ajattelumallit ovat\nv\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 luuloja ja uskomuksia todellisuudesta. Pysyvimm\u00e4t\nn\u00e4ist\u00e4 ajattelumalleista ovat yleens\u00e4 muodostuneet jo lapsuudessa\nja nuoruudessa, mutta niit\u00e4 muodostuu my\u00f6s aikuisuudessa. L\u00e4hes\nkaikilla ihmisill\u00e4 on joitakin virheellisi\u00e4 ajattelumalleja.\nIhminen ei itse valitse virheellisi\u00e4 ajattelumallejaan, vaan ne\nmuodostuvat p\u00e4\u00e4osin tietoisuuden ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n
Virheellisten ajattelumallien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\non ovat aktivoida puolustusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, joka edesauttaa ihmist\u00e4\nselviytym\u00e4\u00e4n ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ongelmia. Virheelliset\najattelumallit ovat ik\u00e4\u00e4n kuin voimakkaan tunnetilan aiheuttamia\nlyhytkestoisia v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 ajatuksia, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet\npysyviksi. N\u00e4m\u00e4 ajatukset ovat j\u00e4\u00e4neet pysyviksi hyv\u00e4st\u00e4\nsyyst\u00e4. V\u00e4\u00e4ristyneet ajatukset ja niiden aktivoima k\u00e4ytt\u00e4ytyminen\nnimitt\u00e4in vaikuttavat tuovan turvallisuutta, hallinnantunnetta,\nhyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 tai ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n pelkoa, k\u00e4rsimyst\u00e4\nja muita negatiivisia kokemuksia. Esimerkiksi koulukiusattu lapsi\npyrkii usein vaistomaisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyksi\u00e4 ja\nn\u00f6yryytyksi\u00e4 alistumisk\u00e4ytt\u00e4ytymisen avulla. Tekeytym\u00e4ll\u00e4\nhuomaamattomaksi, vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ryhti\u00e4 kyyryyn ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\nkatsekontaktia lapsi saattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isen piestyksi\ntulemisen ja saada vain kerran viikossa turpaan. Jotta\nalistumisk\u00e4ytt\u00e4ytyminen ei olisi pelkk\u00e4\u00e4 n\u00e4yttely\u00e4 (jonka\nkokenut koulukiusaaja saattaa haistaa kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n), lapsen\nkannattaa uskoa, ett\u00e4 h\u00e4n on huonompi kuin muut, koska silloin\nalistumisk\u00e4ytt\u00e4ytyminen muuttuu aidon n\u00e4k\u00f6iseksi. Samalla poistuu\npaljon energiaa ja ahdistusta aiheuttava lapsen sis\u00e4inen\nristiriita:\u201dJos olen yht\u00e4 arvokas kuin muut, niin eik\u00f6 jonkun\npit\u00e4isi tehd\u00e4 minun k\u00e4rsimykselleni jotain?\u201d Koulukiusaamisen\nkestetty\u00e4 vuosia, uskomukset omasta huonommuudesta muihin verrattuna\nmuuttuvat pysyviksi. N\u00e4in on muodostunut aikuisuuteen ulottuva\nvirheellinen ajattelumalli. \n<\/p>\n\n\n\n
Virheelliset ajattelumallit ja\npuolustusk\u00e4ytt\u00e4ytyminen ovat olleet ihmiselle turvattomuutta\ntai avuttomuutta aiheuttaneissa olosuhteissa (ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti)\nhy\u00f6dyllisi\u00e4, ja niiden avulla ihminen on mahdollisesti\nselvinnyt vaikeasta tilanteesta tai el\u00e4m\u00e4nvaiheesta, mutta koska ne\nvastaavat huonosti todellisuutta, ne usein haittaavat toimimista\nmuunlaisissa <\/em>olosuhteissa.\nViinanh\u00f6yryisess\u00e4 v\u00e4kivaltaisessa lapsuudenperheess\u00e4 uskomus\njatkuvan varuillaanolon tarpeellisuudesta on hyvinkin pit\u00e4nyt\npaikkansa, mutta kyseinen uskomus ei pid\u00e4 en\u00e4\u00e4 paikkaansa\nl\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 ja turvallisessa parisuhteessa. \n<\/p>\n\n\n\n (Kaavio: virheellisten ajattelumallien\nmuodostuminen)<\/p>\n\n\n\n Ihminen saattaa tukeutua virheellisiin\najattelumalleihin ja puolustusk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\ntiukasti. Mit\u00e4 paremmin ihminen on p\u00e4rj\u00e4nnyt vaikeassa tilanteessa\nniiden avulla, sit\u00e4 tiukemmin ihminen tarrautuu niihin varsinkin\nsilloin, kun jokin muistuttaa h\u00e4nt\u00e4 turvattomuutta aiheuttaneista\nolosuhteista. \n<\/p>\n\n\n\n Tyypillist\u00e4 virheellisille\najattemalleille on se, ett\u00e4 ne ehk\u00e4isev\u00e4t ihmisen kokemuksen\nitsest\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4 ja arvokkaana osana yhteis\u00f6\u00e4 ja\nmaailmankaikkeutta. Virheellisen ajattelumallin vallassa oleva\nihminen kokee itsens\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Virheellisen\najattelumallin provosoima puolustusk\u00e4ytt\u00e4ytyminen on yritys p\u00e4\u00e4st\u00e4\ntakaisin kokemukseen riitt\u00e4vyydest\u00e4. Koska v\u00e4\u00e4ristyneell\u00e4\ntavalla ajattelevalta ihmiselt\u00e4 puuttuu peruskokemus siit\u00e4, ett\u00e4\nh\u00e4n omana itse\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ja arvokas, h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4\nik\u00e4\u00e4n kuin ostaa tai todistaa oma hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytens\u00e4\ntietyntyyppisell\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4. \n<\/p>\n\n\n\n Eri psykoterapioissa\nvirheellisi\u00e4 ajattelumalleja ja niiden synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\nkutsutaan eri nimin ja luokitellaan jossain m\u00e4\u00e4rin eri tavoin (kts.\nLiite 1 ja 2). Olen itse ty\u00f6ss\u00e4ni havainnut masennuksesta k\u00e4rsivien\nihmisten omaavan tiettyj\u00e4 virheellisi\u00e4 ajattelumalleja, joista\nviri\u00e4\u00e4 tietyntyyppist\u00e4 puolustusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Olen kuvannut\njoitakin yleisi\u00e4 virheellisi\u00e4 ajattelumalleja ja niiden aiheuttamaa\nk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 seuraavilla sivuilla.<\/p>\n\n\n\n Suorituskeskeisyys<\/p>\n\n\n\n Suorituskeskeinen ihminen pyrkii\ntodistamaan olevansa muille hy\u00f6dyllinen liittolainen.\nSuorituskeskeisyydess\u00e4 asetetaan tavoitteeksi hy\u00f6dyllisyys,\naikaansaaminen, suoritukset, saavutukset, tavoitteisiin ylt\u00e4minen.\nJotta ihminen onnistuu piiskaamaan itsens\u00e4 vaativiin ja erergiaa\nkuluttaviin suorituksiin, h\u00e4nen t\u00e4ytyy motivoida siihen itsens\u00e4\ntehokkaasti. Suorituskeskeisyydess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 itsens\u00e4 motivointi\ntehd\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oma arvo ja hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys siihen, mit\u00e4\nulkoisia asioita suoritetaan ja mit\u00e4 muut ihmiset ovat suorituksista\nmielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos suorituskeskeiseinen asenne j\u00e4\u00e4\npysyv\u00e4ksi virheelliseksi ajattelumalliksi, niin ihmiselt\u00e4 puuttuu\nvankka kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4 sellaisena\nkuin on, joten h\u00e4nen t\u00e4ytyy ik\u00e4\u00e4n kuin todistaa oma arvonsa\nsuorituksilla. Suorituskeskeinen ihminen on saavutustensa ja niit\u00e4\narvioivien ihmisen armoilla. Niin kauan kuin suoritusten suojamuuri\nkasvaa suorituskeskeisen ihmisen ymp\u00e4rill\u00e4, h\u00e4n kokee olevansa\nturvassa ja h\u00e4n tuntee hyv\u00e4\u00e4 oloa. Onhan h\u00e4nell\u00e4 vankkoja\ntodisteita siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4, riitt\u00e4v\u00e4 ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4.\nMutta jos yksikin tiili tuossa suojamuurissa alkaa haurastua, h\u00e4n\nalkaa tuntea ep\u00e4mukavaa oloa, stressi\u00e4, ahdistusta, pelkoa tai\nkaikkia niit\u00e4. Suoritusten suojamuurin murentuminenhan ei tarkoita\nh\u00e4nelle vain sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 puuttuisi yksi sulka hatusta,\nvaan se tarkoittaa h\u00e4nelle sit\u00e4, ett\u00e4 koko h\u00e4nen arvonsa ja\nhyv\u00e4ksytt\u00e4vyytens\u00e4 on vaakalaudalla. Ja jos h\u00e4nell\u00e4 ei ole\ntodisteita omasta riitt\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n,\nniin se tarkoittaa h\u00e4nelle sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on huono ja\nriitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Erityisen hankalaksi suorituskeskeisen asenteen tekee\nse, ett\u00e4 se vaatii toistuvasti uusia suorituksia ja uusia\nhyv\u00e4ksynn\u00e4st\u00e4 kertovia signaaleja muilta. Suorittamalla onkin\nmielest\u00e4ni l\u00e4hes mahdotonta saavuttaa pitk\u00e4aikaista hyvinvoinnin\ntilaa.<\/p>\n\n\n\n Suorituskeskeinen ihminen tuntee usein\nriitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja samaa tunnetta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy viljelem\u00e4\u00e4n\nmy\u00f6s l\u00e4hipiiriins\u00e4. H\u00e4n vaatii paljon omalta joukkueeltaan ja\npiiskatakseen muut hyviin suorituksiin h\u00e4nen t\u00e4ytyy saada muut\ntuntemaan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kontrollintarve \n<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes kaikki\nihmiset pit\u00e4v\u00e4t kontrollin tunteesta \u2013 siit\u00e4, ett\u00e4 kokee itse\npystyv\u00e4ns\u00e4 omilla tekemisill\u00e4\u00e4n tuottamaan itselleen hyvinvointia\nja ratkaisemaan mahdollisia ongelmia. Kaikkien asioiden\nkontrolloiminen ei kuitenkaan ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 eik\u00e4 se ole edes\nmahdollista, koska meill\u00e4 on vain rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 energiaa ja\naikaa, kun taas kontrolloitavia asioita on lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4. Meid\u00e4n\nkannattaa luottaa siihen, ett\u00e4 tietyt asiat tapahtuvat omalla\npainollaan. \n<\/p>\n\n\n\n Jos voimakas\nkontrollintarve j\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4ksi, ihmisen on vaikea antaa asioiden\nedet\u00e4 omalla painollaan. Kontrolloija kokee, ett\u00e4 maailman on\narvaamaton paikka, jossa on paljon ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4. H\u00e4nen on\nvaikea luottaa siihen, ett\u00e4 muut ihmiset osaavat, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t,\nmuistavat ja\/tai haluavat tehd\u00e4 hommansa hyvin. Kontrolloija kokee,\nett\u00e4 jos h\u00e4n ei koko ajan vahdi ja kontrolloi, niin seuraa isoja\nongelmia. \n<\/p>\n\n\n\n Kontrolloijan yksi\nkeskeisist\u00e4 ongelmista on se, ett\u00e4 h\u00e4n on tavallaan addiktoitunut\nkontrollin tunteeseen.<\/em> H\u00e4n\ntunkee nen\u00e4ns\u00e4 usein asioihin, joista pit\u00e4isi pysy\u00e4 loitolla,\nkoska sill\u00e4 tavalla h\u00e4n saa kontrollin tunnetta. Monissa\ntilanteissa h\u00e4nell\u00e4 ei itse asiassa ole erityisen paljon\nkontrollia, mutta h\u00e4n haluaa uskoa hallitsevansa tilannetta. \n<\/p>\n\n\n\n Kontrolloijalle\nep\u00e4onnistumisen kokemukset ja syyllisyydentunne ovat yleens\u00e4 varsin\nep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4. Sen takia h\u00e4n haluaa tehd\u00e4 kaiken mahdollisen\nv\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen ep\u00e4onnistumisia. Koska tunnetilat kuten ahdistus,\nstressi ja pelko ovat tunnetiloja, jotka nostavat ihmisen\nvalmiustasoa ja auttavat havaitsemaan uhkia, kontrolloija tuntee\npaljon n\u00e4it\u00e4 tunteita. \n<\/p>\n\n\n\n Kontrolloivaan\np\u00e4rj\u00e4\u00e4misstrategiaan kuuluu, ett\u00e4 l\u00e4hipiirille aiheutetaan\nsamoja tunteita, jotta my\u00f6s he nostaisivat valmiustasoaan.<\/p>\n\n\n\n Miellytt\u00e4mistarve<\/p>\n\n\n\n Miellytt\u00e4j\u00e4 kokee\nristiriidat ja konfliktit \u2013 pienetkin \u2013 eritt\u00e4in hankalina,\njoten h\u00e4n pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 viimeiseen saakka. Jos joku\nihminen ei pid\u00e4 miellytt\u00e4j\u00e4st\u00e4, niin se tarkoittaa miellytt\u00e4j\u00e4lle\nturvattomuutta. Miellytt\u00e4j\u00e4n saattaa olla konfliktitilanteissa\nvaikea keksi\u00e4, miten pit\u00e4\u00e4 puoliaan, tai h\u00e4n voi kokea, ett\u00e4\nristiriidat johtavat yleens\u00e4 pitk\u00e4aikaisiin v\u00e4lirikkoihin ja\nhylk\u00e4\u00e4misiin. Joskus miellytt\u00e4j\u00e4 kokee my\u00f6s omat – sin\u00e4s\u00e4\nnormaalit ja terveet – vihan ja aggression tunteensa v\u00e4\u00e4rin\u00e4 tai\nkiellettyin\u00e4. Miellytt\u00e4j\u00e4n on my\u00f6s hankalaa siet\u00e4\u00e4 muiden\nnegatiivisia tunteita, ja h\u00e4n tuntee helposti esimerkiksi\nmy\u00f6t\u00e4h\u00e4pe\u00e4\u00e4. \n<\/p>\n\n\n\n Miellytt\u00e4j\u00e4 pyrkii\nsaamaan kaikki muut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n. Varmuuden vuoksi\nmiellytt\u00e4j\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4 jopa niit\u00e4 ihmisi\u00e4, joista h\u00e4n\nei itse pid\u00e4 ja joita h\u00e4nen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannattaisi\nhoukutella l\u00e4helleen. Jotta miellytt\u00e4j\u00e4 onnistuu miellytt\u00e4misess\u00e4,\nh\u00e4nen t\u00e4ytyy siirt\u00e4\u00e4 omat tarpeensa muiden tarpeiden edelle.\nH\u00e4nen t\u00e4ytyy uskoa, ett\u00e4 h\u00e4n ei tarvitse hyvi\u00e4 asioita yht\u00e4\npaljon kuin muut. T\u00e4ll\u00f6in miellytt\u00e4misk\u00e4ytt\u00e4tyminen ei ole vain\nn\u00e4yttely\u00e4, vaan muut kokevat sen aitona.<\/p>\n\n\n\n Miellytt\u00e4misen\np\u00e4rj\u00e4\u00e4misstrategiaan kuuluu, ett\u00e4 muille pyrit\u00e4\u00e4n aiheuttamaan\nhyv\u00e4ksynn\u00e4n- ja kiitollisuudentunteita. Varjopuolena\nmiellytt\u00e4misess\u00e4 on se, ett\u00e4 miellytt\u00e4minen on pitk\u00e4n p\u00e4\u00e4lle\nraskasta ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen miellytt\u00e4minen on usein jollain tavalla\nvalheellista, joten se saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muissa ep\u00e4luottamusta. \n<\/p>\n\n\n\n Ripustautuminen \n<\/p>\n\n\n\n Ripustautuvan,\nmuista riippuvaisen (ns l\u00e4hesriippuvaisen) ihmisen\nselviytymisstrategia on ulkoistettu ongelmanratkaisu, siis\np\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja energiaa vaativien teht\u00e4vien siirt\u00e4minen\np\u00e4\u00e4osin muille. Onnistuakseen t\u00e4ss\u00e4 ihmisen t\u00e4ytyy uskoa\nolevansa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, avuton ja kykenem\u00e4t\u00f6n tekem\u00e4\u00e4n\np\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen tulee her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 tai\nuseammassa ihmisess\u00e4 my\u00f6t\u00e4tunnon, syyllisyyden tai s\u00e4\u00e4lin\ntunteita, jotka aktivoivat kyseisen henkil\u00f6n antamaan\nripustautujalle toistuvasti apua. Ripustautuvalle ihmiselle se, ett\u00e4\nh\u00e4n saa apua muilta, todistaa h\u00e4nen olevan t\u00e4rke\u00e4 ja hyv\u00e4ksytty.\nRipustautuva ihminen kokee, ett\u00e4 h\u00e4n tarvitsee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4\nmuiden tukea, koska ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 yksin. Pitk\u00e4n p\u00e4\u00e4lle\nripustautuvan ihmisen l\u00e4heiset tuntevat turhautuneisuutta ja\nahdistusta.<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4vakaus<\/p>\n\n\n\n Osa ihmisist\u00e4 on\nkasvanut arvaamattomissa ja ep\u00e4vakaissa olosuhteissa, joissa on\nollut vaikea luottaa muihin ihmisiin. Psykologisten perustarpeiden\ntyydyttyminen, riitt\u00e4v\u00e4 turvallisuus, fyysinen koskemattomuus ja\nravinnonsaanti ovat saattaneet toteutua hyvinkin vaihtelevasti.\nJoinain p\u00e4ivin\u00e4 asiat ovat olleet ok ja joinan p\u00e4ivin\u00e4 ei, mutta\nmit\u00e4\u00e4n varmuutta tai logiikkaa n\u00e4ihin asioihin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4\nole liittynyt. Hylk\u00e4\u00e4miskokemukset, muiden torjunta, syyllisyyden\nja h\u00e4pe\u00e4n tunteet ovat olleet tavallisia. Sellaisissa olosuhteissa\nlapsi tai nuori joutuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovasti erilaisia\nselviytymisstrategioita, koska yksi ainoa selviytymisstrategia \u2013\nkuten miellytt\u00e4minen tai aggressio \u2013 ei toimi kuin ajoittain.\nJotta hyvin erilaiset k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit eiv\u00e4t j\u00e4isi pelk\u00e4ksi\nn\u00e4yttelyksi, vaan n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t aidolta, ihmisen on kannattanut\nmy\u00f6s tuntea hyvin erilaisia tunnetiloja masokistisesta alistumisesta\nja miellytt\u00e4misest\u00e4 aina aggressioon ja itsens\u00e4 vahingoittamiseen\nasti, voimakkaasta ihailusta t\u00e4ydelliseen halveksuntaan. Jos\nep\u00e4vakaus j\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4ksi selvitymisstrategiaksi, niin ihminen\nmuokkautuu tavallaan kameleontiksi, joka joutuu vaistomaisesti\nmonitoroimaan muita ihmisi\u00e4, arvaamaan ja ennakoimaan heid\u00e4n\nmotiivejaan ja mukautumaan impulsiivisesti sen mukaan, miten muut\nmahdollisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t. Se, mit\u00e4 h\u00e4n todella haluaa ja mihin\nh\u00e4n pyrkii, j\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle itselleen usein arvoitukseksi. H\u00e4n\ntuntee olevansa tuuliajolla, ja kokee usein mit\u00e4\u00e4nsanomatonta\ntyhjyytt\u00e4. Vaikka ep\u00e4vakaat ihmiset ovat usein sosiaalisesti\nlahjakkaita, heill\u00e4 on toistuvasti ongelmia muiden ihmisten kanssa\njohtuen usein siit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4vakaan ihmisen on vaikea luottaa\ntoisten ihmisten my\u00f6nteisten tunteiden pysyvyyteen. Ep\u00e4vakaa\nihminen yleens\u00e4 olettaa, ett\u00e4 h\u00e4net jossain vaiheessa kuitenkin\nhyl\u00e4t\u00e4\u00e4n, joten todellinen sitoutuminen on h\u00e4nelle vaikeaa. \n<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4vakaisiin\nselviytymisstrategioihin kuuluu, ett\u00e4 muille ihmisille aiheutetaan\nvoimakkaita kiinnostuksen ja vieh\u00e4tyksentunteita. \n<\/p>\n\n\n\n Huomiohakuisuus<\/p>\n\n\n\n Huomiohakuinen\nihminen kokee, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy olla jatkuvasti \u2013 tai ainakin\ntoistuvasti – huomion keskipisteess\u00e4. Jos huomiohakuista ihmist\u00e4 ei\nhuomata, h\u00e4nen alkaa tuntea ep\u00e4mukavaa oloa. Huomiohakuiselle\nihmiselle varjoon j\u00e4\u00e4minen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on huono,\narvoton ja ei-hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. Kun h\u00e4nt\u00e4 jatkuvasti huomioidaan,\nh\u00e4n on mielest\u00e4\u00e4n turvassa. Samoin kun ep\u00e4vakaudessa,\nhuomiohakuisuudessa ihminen mukautuu vahvasti muiden mielipiteiden ja\nmieltymysten mukaan. Huomiohakuisen ihmisen on usein vaikea kuunnella\nmuita ja h\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 puheen melko nopeasti itseens\u00e4 ja omiin\nasioihinsa. Huomiohakuinen ihminen aiheuttaa usein muille\nturhautuneisuuden tunnetta.<\/p>\n\n\n\n Narsismi Ep\u00e4varmuus ja\nestyneisyys<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4varmuus lietsoo\najatuksia kuten:\u201dOlenko min\u00e4 tarpeeksi hyv\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4?\u201d,\n\u201dMit\u00e4 nuo muut ovat minusta mielt\u00e4?\u201d, \u201dEi kai minulle\nnaureta?\u201d, \u201dPit\u00e4v\u00e4tk\u00f6 nuo muut minua ihan tyhm\u00e4n\u00e4?\u201d,\n\u201dHyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 minut?\u201d N\u00e4iden ajatusten tarkoituksena on\ntodenn\u00e4k\u00f6isesti hetkellisesti nostaa ihmisen valmiustilaa\nhaastavassa sosiaalisessa tilanteessa ja helpottaa erilaisten\nsosiaalisten kompromissien tekoa, mutta usein toistuessaan ne alkavat\nmurentaa ihmisen itsetunoa. \n<\/p>\n\n\n\n Jos ep\u00e4varmuus j\u00e4\u00e4\nvallitsevaksi ajattelumalliksi, niin ihminen ei voi olla en\u00e4\u00e4 varma\nomasta hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n, vaan h\u00e4n kokee olevansa\nperustavalla tavalla huono, surkea, alhainen, vastenmielinen, tyhm\u00e4\nja\/tai ruma. H\u00e4n odottaa l\u00e4hes aina tulevansa torjutuksi,\nkritisoiduksi ja\/tai jollain tavalla hyl\u00e4tyksi. Siin\u00e4, miss\u00e4 muut\nvirheelliset ajattelumallit piiskaavat ihmist\u00e4 kompensoimaan huonoa\nitsetuntoa erilaisin kenoin, ep\u00e4varmuus ja estyneisyys l\u00e4hinn\u00e4\nvain alistavat ihmist\u00e4. Ihminen kokee, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole riitt\u00e4v\u00e4\nsellaisena kuin on ja ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n tai ei ollenkaan\nkeinoja kompensoida t\u00e4t\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n. Ihminen kokee\nitsens\u00e4 suojattomaksi ja puolustuskyvytt\u00f6m\u00e4ksi. Omat tarpeet\ntuntuvat v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isilt\u00e4, jopa naurettavilta, joten ne on helppo\nsiirt\u00e4\u00e4 sivuun. Ep\u00e4varmuuteen ja estyneisyyteen liittyy paljon\npelkoa ja ahdistusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Virheelliset ajattelumallit ovat v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 luuloja ja uskomuksia todellisuudesta. Pysyvimm\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 ajattelumalleista ovat yleens\u00e4 muodostuneet jo lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta niit\u00e4 muodostuu my\u00f6s aikuisuudessa. L\u00e4hes kaikilla ihmisill\u00e4 on joitakin virheellisi\u00e4 ajattelumalleja. Ihminen ei itse valitse virheellisi\u00e4 ajattelumallejaan, vaan ne muodostuvat p\u00e4\u00e4osin tietoisuuden ulkopuolella. Virheellisten ajattelumallien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ovat aktivoida puolustusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, joka edesauttaa ihmist\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-173","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=173"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":175,"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions\/175"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.nettipsykiatri.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Narsisti\non keitti\u00f6psykologiassa yleisnimike kaikille hankalille ja\nitsekk\u00e4ille ihmisille. L\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 narmismilla tarkoitetaan\npersoonallisuuspiirteit\u00e4, joille on ominaista elinik\u00e4inen r\u00f6yhke\u00e4\nomien etujen asettaminen muiden etujen edelle. Narsisti kokee usein\nriitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja kateutta muita kohtaan. H\u00e4n luulee, ett\u00e4\nhankkimalla ymp\u00e4rilleen hyv\u00e4ksynn\u00e4n symboleita, esimerkiksi hienon\nasunnon, kalliin auton, purjeveneen tai hankkimalla p\u00e4\u00e4syn\nkuuluisien ihmisten kanssa parrasvaloihin h\u00e4n onnistuu peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n\nriitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4. H\u00e4n pyrkii rakentamaa suoritusten\nlinnoituksen, p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen eroon riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteesta ja\nsiit\u00e4 pelosta, ett\u00e4 h\u00e4n paljastuisi nollaksi. H\u00e4n oikeuttaa oman\nitsekkyytens\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n h\u00e4nelle kuuluu\nenemm\u00e4n kuin muille. Narsisti osaa usein n\u00e4ytell\u00e4 toisista\nv\u00e4litt\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4, mutta todellisuudessa h\u00e4n ei ole erityisen\nkiinnostunut muiden tunteista ja hyvinvoinnista. Narsisti pyrkii\nher\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n muissa ihailun tunteita. Pitk\u00e4n p\u00e4\u00e4lle narsistin\nl\u00e4heiset tuntevat usein alemmuuden ja huonouden tunteita ja usein\nmy\u00f6s pelkoa.<\/p>\n\n\n\n