Nettipsykiatri

Masennus – tietoa masennuksesta

Masennus tarkoittaa epämiellyttävää olotilaa, jonka keskeisimpiä tunnusmerkkejä ovat 1) alakuloisuus, 2) väsymys sekä 3) mielihyvän ja mielenkiinnon kokemisen vähentyminen. Lisäksi masennukseen liittyy usein joitakin seuraavia oireita: unettomuus, ruokahalun vähentyminen, itsetunnon lasku, keskittymisvaikeudet, syyllisyydentunteet, ahdistus, erilaiset kivut sekä ajatukset itsensä vahingoittamisesta. Mahdollisia – joskin harvinaisempia – masennusoireita ovat liikkeiden ja puheen selvä hidastuminen tai epämiellyttävä levottomuuden tunne, joka aiheuttaa rauhatonta liikehdintää. Joskus oireina esiintyy liikaunisuutta ja ruokahalun lisääntymistä.

Terve masennusreaktio

Masennus ei ole kuitenkaan ainoa olotila, jossa ihminen kokee em. oireita. Samoja tuntemuksia ihminen voi tuntea lyhytaikaisesti erilaisia vaikeuksia kohdatessa. Tuolloin puhutaan lyhyestä terveestä masennusreaktiosta, joka on hyödyllinen lepotauko ja toimii eräänlaisena strategiapalaverina. Lähes kaikki ihmiset ovat kokeneet terveen masennusreaktion elämässään kymmeniä tai satoja kertoja. Tavallisia terveitä masennusreaktioita ovat mökötys, joka seuraa riidasta jonkun läheisen kanssa, alakuloisuus, joka seuraa vastoinkäymistä koulussa tai töissä sekä uneton yö, joka aiheutuu yllättävistä rahavaikeuksista.

Terveelle masennusreaktiolle on ominaista, että sen aikana ihminen normaali toiminta häiriintyy ja ihminen keskittyy hetkeksi kriittiseen itsensä tarkasteluun. Tämä yleensä johtaa siihen, että ihminen tekee haasteiden edessä jonkinlaisen uudelleenarvioinnin ja muodostaa selviytymissuunnitelman. Ihminen erottelee olennaiset ongelmat epäolennaisista, minkä jälkeen hän ryhtyy tekemään jotakin keskeisille ongelmille. Ihminen vastaa mielessään sellaisiin kysymyksiin kuten:”Mitä minun pitäisi tästä kaikesta ajatella?” ja ”Mitä minun pitäisi oikein tehdä? ”.

Asia, joka usein unohdetaan on se, että ilman tuota muutaman tunnin tai päivän mökötystä tai alakuloa, ihminen ei olisi välttämättä tehnyt kaikkea sitä tärkeää ajattelu- ja suunnittelutyötä, johon pysähdystila on hänet haastanut. Vaikka itse terve masennusreaktio on luonteeltaan epämiellyttävä, se on usein tärkeä siirtymävaihe, jonka onnistunut läpivieminen lisää ihmisen hyvinvointia.

masennus

Masennus passivoi.

Masennus sairautena

Ongelmia alkaa nousta siinä kohtaa, kun masennustila kestää viikkoja, kuukausia tai vuosia eikä synnytä hyödyllistä uudelleenarviointia eikä käyttökelpoista selviytymissuunnitelmaa. Lyhyeksi tarkoitettu siirtymävaihe muuttuu pitkäaikaiseksi epämiellyttäväksi tilaksi.

Masennustilassa ihminen on enemmän tai vähemmän odottavalla kannalla; hän on kuin siemen, joka odottaa sadetta. Masentunut ihminen odottaa tiedostamattaan, että olosuhteet jollain tavalla muuttuisivat, koska hän kokee, ettei hänellä itsellään ole riittävästi voimaa tai tietoa vaikuttaa haasteisiin, joita hän kohtaa. Syy terveen masennusreaktion pitkittymiseen ei ole useinkaan se, että ihminen ei olisi yrittänyt ratkaista ongelmiaan, vaan se, että ihmisen ratkaisumallit eivät juuri siinä tilanteessa ole hyödyllisiä.

Masennustesti

Masennusoireiden ja masennuksen vaikeusasteen kartoittamiseksi on kehitetty erilaisia arviointiasteikkoja, joista BDI-kysely (Beck Depression Inventory) lienee tunnetuin. Arviointiasteikot BDI mukaanlukien ovat hyvin karkeita mittareita ja niiden antamiin tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin sanoa, että jos ihminen saa BDI-kyselyssä 20 pistettä tai enemmän, niin hän on luultavasti masentunut. (BDI-kyselyyn pääset tästä). Toinen yllättävän tarkka keino kartoittaa masennusta, on kysyä ihmiseltä, onko hän viimeisen kahden viikon aikana ollut pääosin alakuloinen tai masentunut.

Masennuksen hoito

Masennuksen hoidossa keskeistä on myönteisen muutoksen tapahtuminen. Joskus keskeisin muutos tapahtuu potilaassa, joskus muissa ihmisissä ja joskus olosuhteissa. Keskusteluun pohjautuvat hoitokeinot kuten erilaiset psykoterapiat pyrkivät usein siihen, että potilaan ajattelussa tapahtuisi merkittävä muutos. Erilaisten itsehoitomenetelmien teho perustunee myös potilaan ajattelussa tapahtuvaan positiiviseen muutokseen. Esimerkkinä ilmaisesta ja kaikille avoimesta itsehoito-ohjelmasta on 10 päivän muutos.

Masennusoireita voidaan poistaa lääkkeillä. Masennuslääkkeet ovat kohtalaisen tehokkaita masennusoireiden poistamisessa. Ne auttavat osaa ihmisistä, mutta eivät kaikkia. Sairaalaolosuhteissa kevyessä nukutuksessa annettava aivojen sähköstimulaatio on toinen hoitokeino, jonka teho masennusoireiden vähentämisessä on havaittu useissa tutkimuksissa ja myös masennusta hoitavien ammattilaisten toimesta. Säännöllinen liikunta on havaittu hyväksi hoitokeinoksi masennukseen, koska sillä on myös fyysiseen terveyteen myönteisiä vaikutuksia. Liikunnan teho masennuksen hoidossa vaikuttaisi nykyisen tutkimustiedon perusteella olevan samaa luokkaa masennuslääkkeiden kanssa. Yksi helppo keino aloittaa liikunta on Nettipsykiatrin liikuntaohjelma. Masennusoireita voidaan poistaa myös joillakin muilla yksittäisillä hoitokeinoilla kuten valohoidolla ja unideprivaatiolla. Valohoitoa annetaan yleensä aamupäivisin päivittäin ja unideprivaatiossa potilas valvoo koko yön 3 päivänä viikossa joka toinen viikko.

Tärkeää masennusta parantumisessa on se, että ihminen välttää lyhytnäköistä kompensaatiokäyttäytymistä. Klassinen esimerkki toimimattomasta kompensaatiokeinosta on pahan olon hoitaminen alkoholilla. Alkoholi saattaa muutamaksi tunniksi helpottaa masentuneen ihmisen oloa, mutta kemiallisen ja psykologisen vaikutuksensa vuoksi se haittaa merkittävästi uudelleenarviointia ja selviytymissuunnitelman muodostamista ja näin ollen usein varmistaa masennustilan jatkumisen ja pahentumisen.

Mitä kannattaa tehdä aluksi, jos kärsii masennuksesta

1. Kerro ainakin yhdelle läheiselle ihmiselle, että sinulle ei mene kovin hyvin.
2. Vältä lyhytnäköisiä kompensaatiokeinoja kuten alkoholia, huumeita, tarpeentonta sähläämistä ihmissuhteissa ja ylipäätään ongelmien pakenemista. Sen sijaan pyri noudattamaan terveellisia elämäntapoja.
3. Varaa aika yleislääkärille, työterveyslääkärille tai psykiatrian erikoislääkärille. Lääkärissä on järkevää poissulkea fyysinen sairaus masennusoireiden aiheuttajana (esim. alhainen hemoglobiini). Jos lääkäri ei tunnu ymmärtävän, mistä on kyse, niin vaihda lääkäriä – sinulla on oikeus pyytää sitä niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa. Joskus terveydenhoitajalle saa huomattavasti nopeammin ajan kuin lääkärille ja asiaa kannattaa lähteä hoitamaan sitä kautta.
4. Pyri harrastamaan liikuntaa, jos millään mahdollista. Vähintään puoli tuntia kaksi kertaa viikossa hikiliikuntaa on hyvä. Vaihtoehtona on intervalliharjoittelu, johon käytetty aika on vielä tätäkin pienempi (kts. Nettipsykiatrin liikuntaohjelma).
5. Pyri tekemään järkeviä asioita todennäköisille masennuksen syille. Tähän on monia keinoja, mutta käynti psykologilla tai psykoterapeutilla voi olla erittäin antoisa. Lisäksi on olemassa erilaisia itsehoito-ohjeita (esim. 10 päivän muutos -ohjelma).

Lisätietoa:
Nettipsykiatri.fi
Wikipedia – masennus
Käypä hoito -suositus – masennus
Duodecim Terveyskirjasto – masennus
Skeematerapia.fi
BDI-testi
Nettipsykiatrin Facebook-sivut
Nettipsykiatri Twitterissä