Kela tukee nuorten ja työeikäisten ihmisten psykoterapioita. Jotta Kelan tukea voi saada, se edellyttää kuitenkin joitakin toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on varmistua siitä, että kuntoutuspsykoterapiaan mennään oikeasta asiasta ja oikealla asenteella.
Kun Kela tukee yksityistä psykoterapiaa, niin silloin psykoterapiaa kutsutaan kuntoutuspsykoterapiaksi (epävirallisesti puhutaan usein myös Kela-terapiasta). Jotta Kelasta saa psykoterapiatukea, se edellyttää, että potilaan ongelmia on ensin hoidettu vähintään 3 kk:n ajan niiden diagnosoimisen jälkeen esim. terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityispuolella. Tämä ns. tavanomainen hoito voi olla esim. keskusteluhoitoa, nettiterapiaa tai lääkehoitoa. Kyseisen hoitojakson jälkeen kuntoutuspsykoterapiaan vaaditaan vielä puoltava lausunto psykiatrian erikoislääkäriltä sekä potilaan oma hakemus.
Syy, miksi Kela ei automaattisesti anna rahaa kenen tahansa psykoterapiaan, on se, että osa psyykkisestä ongelmista, joiden vuoksi terapiaan halutaan mennä, ratkeaa ilmankin terapiaa. Lisäksi Kela pyrkii omien ehtojensa avulla varmistumaan siitä, että terapiassa kävijä on riittävän sitoutunut hoitoon, että terapia on oikea-aikaista ja että siitä on todennäköisesti potilaalle hyötyä.
On erilaisia väyliä täyttää Kelan vaatimat ehdot. Yhteistä näille toimintamalleille on se, että niiden avulla osoitetaan, että ongelma, jota on tarkoitus hoitaa terapian avulla, on lääketieteellisesti määritelty, ja että kyseistä ongelmaa on hoidettu riittävällä tavalla ainakin 3 kk:n ajan. Alla on esitelty tavallisimmat mallit hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan.
Yksityispuolelta terapiaan -malli
– Potilas käy yksityislääkärillä. Lääkäri on useimmiten yleislääkäri, työterveyslääkäri tai psykiatrian erikoislääkäri (mutta voi olla kuka tahansa muukin lääkäri).
– Lääkäri asettaa diagnoosin ja määrää hoidon. Hoito voi olla esim. keskusteluhoito, lääkehoito tai nettiterapia.
– 3 kk:n kuluttua ensimmäisestä lääkärikäynnistä potilas käy yksityisellä psykiatrian erikoislääkärillä.
– Erikoislääkäri laatii puoltavan lausunnon Kelan psykoterapiatukea varten.
– Potilas etsii itselleen psykoterapeutin ja tämän löydettyään hakee Kelan psykoterapiatukea.
Omakustanteisesta psykoterapiasta kuntoutuspsykoterapiaan -malli
– Potilas alkaa käydä omakustanteisesti psykoterapiassa, mutta haluaa terapian kuluessa hakea Kelan tukea psykoterapiakustannuksiin.
– Potilas käy lääkärissä. Lääkäri voi olla yleislääkäri, työterveyslääkäri, psykiatrian erikoislääkäri tai kuka tahansa muukin lääkäri.
– Lääkäri asettaa diagnoosin.
– Potilas jatkaa omakustanteista psykoterapiaa vähintään 3 kuukautta.
– Potilas käy psykiatrian erikoislääkärillä aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua siitä, kun diagnoosi on asetettu.
– Psykiatrian erikoislääkäri laatii puoltavan lausunnon Kelan psykoterapiatukea varten.
– Potilas hakee Kelan psykoterapiatukea.
Julkisesta terveyshuollosta psykoterapiaan -malli
– Potilas ottaa yhteyttä sairaanhoitopiirin mielenterveyspalveluihin.
– Potilas tapaa psykiatrista sairaanhoitajaa, psykologia tai muuta sote-ammattilaista.
– Hoitojakson aikana tulisi olla myös lääkärin arvio tilanteesta. Lääkäri asettaa diagnoosin.
– Potilas ohjataan psykiatrian erikoislääkärille psykoterapia-arvioon vähintään 3 kk:n pituisen hoidon jälkeen.
– Psykiatrian erikoislääkäri laatii puoltavan lausunnon Kelan psykoterapiatukea varten.
– Potilas hakee Kelan psykoterapiatukea.
Linkit:
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01311