Mistä tiedän, onko psykiatri etävastaanotolla oikea psykiatri?
Suomessa on erittäin harvinaista, että joku, joka ei oikeasti ole psykiatri, esiintyisi sellaisena. Työantajat yleensä tarkistavat psykiatrien taustat, joten jos psykiatri on tiettävästi ollut julkisella puolella töissä tai pitänyt yksityisvastaanottoa jossain suuressa lääkärikeskuksessa, niin todennäköisesti hän on ihan oikea psykiatri. Se, että joku esiintyisi psykiatrina olematta sitä, ei kuitenkaan teoriassa ole täysin mahdotonta. Jos et tunne psykiatria entuudestaan ja sinulle tulee tunne, ettei hän ehkä ole sitä, mitä sanoo olevansa, niin voit halutessasi tarkistaa hänen tietonsa JulkiTerhikistä (https://julkiterhikki.valvira.fi/). JulkiTerhikki on Valviran ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeutta koskeva rekisteri, josta Suomessa toimivan psykiatrin tietojen tulee löytyä. Voit myös pyytää psykiatria todistamaan henkilöllisyytensä videopuhelun yhteydessä näyttämällä henkilöllisyystodistusta.
Joskus (harvoin) psykiatrin oikeutta harjoittaa ammattiaan on jollain tavoin kavennettu viranomaisten toimesta. Esimerkiksi psykiatrin oikeutta määrätä joitakin lääkkeitä on saatettu rajoittaa osittain tai kokonaan. Ottamatta suoraan kantaa siihen, kannattaako sellainen psykiatrin vastaanotolle mennä, on hyvä pitää mielessä, että Suomessa psykiatrien lääkkeidenmääräämisoikeutta rajoitetaan yleensä vasta sitten, kun psykiatri on jo sotkenut asiansa melko lailla.
Saanko etävastaanotolla uusittua varmasti reseptini?
Satavarmasti sellaista ei voi luvata. Useimpien psykiatristen lääkkeiden uusiminen onnistuu etävastaanotolla olettaen, että niiden käytölle on järkevät perusteet. Esimerkiksi masennus- ja psykoosilääkkeiden uusinnassa harvoin tulee ongelmia etävastaanotolla. On kuitenkin joukko lääkkeitä, joita monet psykiatrit ovat haluttomia uusimaan ja erityisen nihkeitä psykiatrit ovat uusimaan niitä etävastaanotolla. Näitä lääkkeitä ovat: 1) bentsodiatsepiinit ja niiden johdannaiset (esim. Diapam, Xanor, Opamox, Imovane ja Zopinox), 2) ADHD-lääkkeinä käytettävät stimulantit (Concerta, Ritalin yms.) sekä 3) ylipäätään kaikki huumereseptin vaativat ja väärinkäyttöön soveltuvat lääkkeet. Etenkin, jos joku toinen lääkäri on alun perin määrännyt sinulle näitä lääkkeitä ja haluat saada reseptin uusittua, niin tulet todennäköisesti pettymään etävastaanotolla. Lisäksi on vielä joitakin lääkkeitä (esim. jotkut kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytettävät lääkkeet), joiden käyttö edellyttää säännöllisiä laboratoriotutkimuksia, ja jos tutkimustulosten löytäminen on vaikeaa etävastaanotolla, niin nämä lääkkeet saattavat jäädä uusimatta.
Voinko saada etävastaanotolla psykiatrin lausunnon Kelan tukemaa psykoterapiaa varten (ts. kuntoutuspsykoterapiaa varten)?
Kyllä voit. Kela hyväksyy psykiatrin tekemän psykoterapia-arvion, olipa se sitten tehty tavallisella vastaanotolla tai etävastaanotolla, kunhan Kelan psykoterapiatuen yleiset ehdot täyttyvät.
Jos psykiatrin etävastaanotto ei onnistu kunnolla teknisten vaikeuksien vuoksi, niin pitääkö siitä maksaa?
Jos tekniset vaikeudet johtuvat sinun laitteistasi tai puutteellisista taidoistasi käyttää tekniikkaa, niin kyllä pitää. Yleisimpiä syitä teknisesti huonolaatuiseen etävastaanottoon on se, että asiakas käyttää videopuheluun tietokoneen sijaan puhelinta, jonka suorituskyky ja/tai internet-yhteys eivät riitä videopuhelun pyörittämiseen. Sen sijaan, jos ongelma on selvästi psykiatrin laitteissa ja etävastaanotto menee sen takia täysin pipariksi, niin se on sitten eri asia. Joskus syynä huonolaatuiseen videopuheluun saattaa olla myös olla kolmas osapuoli, esim. internetyhteyden tarjoaja, jolloin yleensä kannattaa yrittää uudestaan toisena ajankohtana.
Käytännössä tekniset ongelmat harvoin pilaavat etävastaanottoa kokonaan. Lievät tekniset ongelmat ovat toki tavallisia etävastaanottojen yhteydessä, mutta ne eivät yleensä haittaa palvelun läpivientiä merkittävästi. Kannattaa myös muistaa, että jos videopuhelua ei saada jostain syystä toimimaan, niin etävastaanotto voidaan toteuttaa puhelimessakin.
Mitä ongelmia voidaan hoitaa etävastaanotolla?
Etävastaanotolla voidaan hoitaa yleensä ongelmitta seuraavia tilanteita: uupumus, stressi, univaikeudet, masennus, paniikkihäiriö, sosiaalisten pelko, pakko-oireet, yleistynyt ahdistuneisuus ja ylipäätään tilanteet, joissa keskeinen ongelma on ahdistuneisuus/stressaantuneisuus tai alakuloisuus/väsymys. Sen sijaan tilanteet, joissa todellisuudentaju on jollain tavalla häiriintynyt, sopivat paremmin lähivastaanotolle, samaa pätee päihdeongelmiin ja vaikeisiin syömishäiriöihin. ADHD:ta, autismikirjon häiriöitä ja muita neuropsykiatrisia ongelmia voidaan jossain määrin tutkia ja hoitaa etävastaanotolla, mutta niissä yleensä lähivastaanotto on parempi vaihtoehto. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito onnistuu yleensä hyvin tasaisessa vaiheessa ja masennusjakson aikana etävastaanotolla, mutta kohonneen mielialan jaksojen aikana lähivastaanotto toimii paremmin.